keskiviikko 18. helmikuuta 2026

SUURI SURU


 "Vaikeni hiljaa ääni tassujen, 
ei juokse hän vastaani enää haukkuen. 
Nyt on aika kauniiden muistojen. 
Säilytän niitä ja vaalin rakastaen. 
Suru kun kalvaa ja ikävä on, muistan, ystävälläni nyt hyvä olla on."

Oma nallekarhu Erä-Vaihelan Masi
16.4.2013-18.2.2026.

Kyllä voikin omaan sieluun sattua nyt ja lujaa
💔💔💔

Kiitos kaikille suruun osaa ottaneille. 

Tiedän että kenellä ei lemmikkejä ole, eivät ymmärrä sitä luopumisen tuskaa, jotkut jopa vähättelevät asiaa. Aina ihmetellyt että eihän se ole keneltäkään pois. Jokaisella saa olla oma suuri suru minkä asian kohdalla tahansa. Itsellä oli tämä nyt todella kova paikka menettää rakas karvapallero, jonka luonteen tiesin melkein 13 vuoden takaa. Tiesin pienellä haukulla, olemuksella, ääntelyllä mitä hän halusi ja mitä sillä haukun äänensävyllä tarkoitti. Oli hän jo sentään kolmas meillä pennusta asti ollut koira. Muitakin ollut, mutta vauvasta asti ollut on eri asia. Masi oli meidän oma rakas, ei rotumääritelmän paras, mutta meille paras ja erittäin rakas.

 Sellaista yhteyttä ketään muu tiedä kuin koiran omistaja. Hän oli meille pennusta saakka se oma hömppä Hessu Hopo,  joka nautti elämästään ja osasi nauttia siitä huolettomasti. 

On niiin pirun sääli, että nyt jo piti Masista luopua. Vaivat vaan meni yli sietorajan. En halua että ketään joutuu kärsimään liikaa. Hän oli huippuhyvä hirvikoira, lempeä luonteinen karvakaveri ja ihmisen rakas ystävä. Oma rakas. Ikävä on kova! 









Lapsenlapsi oli piirtänyt Masista kuvan.
 Oli ollut myös surullinen. 
❤️❤️



keskiviikko 11. helmikuuta 2026

AKKAKÖÖRI

 Nähtiin meillä akkaporukalla ♥️. Yleensä meitä on kuusi, tällä kertaa harmillisesti yksi ei päässyt tulemaan. Muutama tuli jo aiemmin, joten tein riistalaatikkoa ja salaattia, että jaksaa sitten odottaa kahviin asti kun viimenenkin saapuu......

Tällä kertaa tein mansikkakastiketta sekä New York Cheesecaken sekä kinkkupiirakkaa. Aika tuhti juustokakku oli kyllä.  

Sitten tuunattiin kaikille oma kauppakassi. On käteviä nykyiset akryylitussit, jotka taipuvat kyllä moneen. Hyvä apu on myös nuo muoviset sapluunat. Niitä itseltä löytyykin varmaan pari mapillista. ☺️













sunnuntai 8. helmikuuta 2026

BARBIEKAKKU

 Tänään oli lapsenlapsen synttärijuhlat. Tein sinne barbie-kakun sekä pienemmän vaalean kakun, johon sai kynttilän laitettua. Se oli gluteeniton kokonaan. (Sen lasitekniikalla) 
Barbie-kakkuun tein "suklaapossun mehevän suklaakakkupohjan" sekä kahteen väliin oman suklaisen levykakkupohjan. Eipä ole aikoihin mennyt niiiiin paljon pieleen kuin nyt tämän kakun kanssa. Tuntui että kaikki osa-alueet meni josain kohtaan plörinäksi. Jäi kakkupohjia raa'ksi jostain syystä, kermavaahto ei jämäköitynyt , voikreemi meni loppujen lopuksi nappiin, mutta sitten piti tehdä massasta lumihiutale koristeita, eipä onnistunut. Mietin jo että haen kaupasta kakun ja tuunaan 😂.  
Sain juuri ja juuri Barbien mekonkin peitettyä kermavaahdolla. 
Mutta sinne niin vaan vein kakut, juhliin....syötyäkin tuli, vaikka jännitin kun ensin maistelin pelkästään sitä suklaakakkupohjaa, niin ei ollut omaan makuun oikein se. Mutta on välillä kiva kokeilla jotain muita ohjeita kuin omia. 
Väsynyt, mutta onnellinen.




Barbie-kakun väliin pursotin joka kerrokseen hasselpähkinäsuklaakreemiä reunoille, keskelle mansikkahilloa ja päälle hieman mansikkakermavaahtoa. Pariin väliin taisin lisätä vielä banaania. Kakun päälle levitin sitten kondensoidusta maidosta voikreemin tasoittaakseni sen, ja sen päälle kermavaahdosta ruusukkeita yms.

Lahjapakettikakun väliin laitoin lemon curdia, granaattiomenahilloa sekä kermavaahtoa. Päälle kermavaahtoa.

Barbin jalat käärein elmukelmuun, että kivampi poistaa se sitten kakusta kun suurin osa syöty.

keskiviikko 4. helmikuuta 2026

PIENI PÄIVÄRETKI

 Olen niiiiiin kypsä tähän talveen ja pakkasiin. Saisi se kevät jo tulla. Koiratarhat jäässä ja lenkittäminen kökköä, mutta onhan sentään itsellä nastakengät. Vanhempi koirus isommilla pakkasilla sisällä ja vuorasin olohuoneen muovisilla matoilla ja räsymatolla, ettei vanhus liukastu meidän puisilla lattioilla. Noh, tänään ja eilen pidin lomapäivän ja ajattelin itseä piristää menemällä Euraan ja siellä Hiittenkarin luontopolulle. Piristi päivää kyllä! Onneksi sattui aurinkokin näkymään.