Tänään leppoisa meininki, mahat vieläkin täynnä eilisestä herkuttelusta. Itselleni ostin joululahjaksi (eikös kaikki niin tee) pari uutta upeaa viinilasia ja laitoin ne sitten seinälle, jotta saa helposti siitä otettua kun tarvetta on....
♥️♥️♥️♥️
Tein jouluksi anopille ja omalle äidille viemisiksi rommikakut. Erona ainoastaan että toinen oli gluteeniton kuivakakku. Gluteeniton kakku on tummempi, joten joko lorahti hieman enemmän kaakaojauhetta sinne ja kun oli silikonivuoassa, saattoi olla senkin takia tummempi... Toinen oli vanhassa alumiinisessa kakkuvuoassa.
Ohje:
Vaaleampi oli enemmän halkeilevampi mutta ei haittaa menoa. Täytyy sanoa, että kun korvasin ohjeessa vehnäjauhot suoraan gluteenittomilla, niin toivottavasti maistuu yhtä hyvältä kun toinenkin kakku. Ja miksei maistuisi 🙂
Tämän juustokakun tein netissä olevan ohjeen mukaan nyt kokonaan. En säveltänyt tämän kanssa kuin koristelussa. Paitsi että lisäsin piparimuruja vielä pohjan päälle, ennen täytteen lisäämistä. Muuten siis tein ohjeen mukaan, joka oli Suklaapossun tekemä glögijuustokakku Kotilieden sivuilla. Tämä tuli ihanalle työkamulle, joka jää nyt pois työelämästä....
Koristeena suklaata, piparia, makumassaa sekä nonparelleja... Kultatomulla höystettynä ♥️
Oli muutama henki syömässä meillä itsenäisyyspäivänä ja aiemmin eilen tuossa olikin jo minun tekemät makeat esitelty. Juustokakku kun on jo minun vakiojuttu. Meillä aikas usein perinteisesti jotain riistaa tarjolla, kuten nytkin. Hirvipaisti oli 125 asteisessa uunissa niin kauan että sisälämpötila oli 60. Kauheasti en nyt kuvia huomannut ottaa, mutta halusin laittaa kuvan kun laitoin suppilovahverovoita muottiin ja pakkasen kautta pöytään tarjolle. Jotain pientä hauskaa pitää aina keksiä...
Lisäksi oli muusia, pippurikastiketta, mozzarella-tomaatti-lisuke, isomummun tuomat lohet ja mädit, sisko toi eri juustoja, hilloa ja piparkakkutalon. Miniä toi joulutorttuja, ai että! Maha killillään oli kyllä koko ehtoon.
Tein itsenäisyyspäivän maljat Kinuskikissan sivujen ohjeen mukaan. Koristeeksi pensasmustikkaa, valkosuklaata sekä kaulintamassasta tehdyt lumihiutaleet.. Valkosuklaajuustokakussa samoja elementtejä. Ruokana tänään hirvipaistia.
En viitsinyt alkaa tekemään piparitaikinaa, joten tein keksitaikinan, johon lisäsin 2 tl kaakaojauhetta. Valkosuklaalla vähän koristelua, joka sopi jotenkin niin tähän ajankohtaan... 😷
Taikina
Jes!! Sai avata luukun jo! Hommasin ihan itselle oikein Baileys-joulukalenterin. Aivan mahtavaa. Ja tosi hyvää suklaatakin vielä on. ⭐
Tuli tuunattua uuteen uskoon vanha skumppapullo sekä lyhty. Kokeilin uutta jääkristalligeeliä, jota käytetään samoin kuin decoupage-lakka. Eli sivellään geeliä servetin (otetaan servetin alimmat kerrokset pois) päälle ja lasin pinnalle, niin tulee jäljestä huurteinen. Kannattaa aloitta kuvan keskeltä ja siirtyä siitä varovasti ulospäin. Lisäsin valkoista kiiltävää "tomua" myös sinne tänne, kun geeli oli vielä märkää. Lakan voi korvata myös Erikeeper-vesiseoksella, mutta Prismasta saa hyvin jo näitä kaikkia kivoja askartelutuotteita...
Tämän valopullon tein pojan ja miniän kotiin muutama aika sitten...
Tämän vuoden ekat joulutortut tuli tehtyä eilen. Ei ollut luumuhilloa kotona, joten nyt mentiin niillä aineilla mitä kaapista löytyi. Vaniljakreemijauhoa sekä hedelmämix-krokantit olivat tyrkyllä kuivakaapissa, joten niillä sitten. Kuinka helppoa ja nopeaa. En voidellut torttuja edes kananmunalla. Voitaikinasakarat vain taitoin keskelle, siihen päälle valmis vaniljakreemi. Lopuksi päälle krokantin muruset ja uuniin...
Kun olivat jäähtyneet, niin tietenkin päälle ripaus tomusokeria. Hyviä olivat!
Tuli tässä koettua neljän päivän sisällä itselle melkoinen episodi. Ei mitään mullistavaa mutta itselle aivan uutta kaikki.
Tämä alkoi tiistaiaamuna kun olin etätöissä kotona, istuin tietokoneella. Nousin tuolilta reippaasti hakemaan muistaakseni jotain, niin alkoikin yhtäkkiä huippaamaan ja jalat meinasi mennä alta. Sitten alkoi tuntua tosi omituiselta ja raskaalta ja elämä oli kuin hidastetussa elokuvassa. Koitin laittaa tyttärelle viestiä (hän asuu eri paikkakunnalla) ja siitä ei vain tullut mitään. En saanut painettua kunnolla puhelimen näppäimiä ja kun sain, kirjoitus oli siansaksaa. Sain soitettua tyttärelle (omasta mielestä piti keskittyä puhumiseen kovasti) , joka hetken kuluttua sanoi että soittaa minulle ambulanssin. Perheryhmään (whatsup) hän oli kirjoittanut: äidillä puhe puuroutuu, soitin lanssin.... (jota ei myöhemmin lukenut missään kirjoissa eikä kansissa eikä papereissa)
Siinä kun tajusin että apua, lanssi tulossa, raahauduin väkisin laittamaan farkkuja jalkaan ja että se oli vaikeaa. (olinhan etätöissä, joten oli vaan joku kauhtunut vanha pyjamamekko päällä) Se tunne kun et ole itsesi herra on pelottava tunne. Sain housut jalkaan minuuteissa, kun normistihan siinä ei kauan mene. Muutama sekunti.
Selitin mitä tapahtui. Kolme ihmistä oli olohuoneessani ottamassa testejä, kyselemässä ja ihmettelemässä. Ainoa asia mikä jäi minulle mieleen, kun mieshenkilö kolme kertaa kysyi heidän ollessa meillä että olenko juonut. Olenko ottanut ALKOA. Näyttäen käden heilautuksella kuin joisi mukista, että olenko siis....
Tuntui kuin olisin joku idiootti, joka ei ymmärrä mitä kysytään. Jokaisella kerralla sanoin en. Sitten sanoin että juu tuo pöydällä oleva lonkerotölkki on eilis illan saunajuoma, mutta ei minun. En huomannut sanoa, että talossa asuu muitakin kuin minä. (polttopiirtelin saunan jälkeen ja join vichyn ja jopa siis, kyllä, puolikkaan lonkerojuoman.)
Voisiko vaikka sitten heidän vakiovarusteisiin kuulua alkotesteri, niin ei tarvitsisi erikseen kysellä asiaa, ja montaa kertaa, kun ei muuten usko. No he soittivat lääkärille, joka antoi minun luvan jäädä kotiin, koska isäntä oli tulossa minun seuraksi ja oloni oli jo hyvä.
Selitin asiaa ystävälle, joka on lääkäri. Ihmetteli kovasti asiaa miksei niin sanottujen tia-oireiden perusteella viety päivystykseen ja sitten nauroi kun sanoin, että no minua sitten varmaan luultiin juopoksi (heistäkö ei tarvi välittää??) kun en ole mikään siivousintoilija ja meillä oli siellä täällä viinipulloa (valopulloa varten askarteluun), viinipullon näköinen pippurimylly, puinen hanakotelo lähinnä koristeena, likööripulloa (leipomiseen), viinapullo puolillaan (isännän kaatoryyppypullo), kirjahyllyssä lahjapullo jouluksi, 3l hanapakkaus (josta otettiin viikonloppuna sen kunniaksi että meistä on tulossa mummu ja pappa toistamiseen) jne....
Että juu, siistimpääkin olisi voinut olla.
Asia jäi vaivaamaan ja soitin vielä päivystykseen että minun ei nyt sit tarvitse siis tulla sinne. Ei, heillä on kyllä osaava henkilökunta, kuten lapussa lukee jos oireet uusii niin sitten. Tämä tuli selväksi erittäin napakasti..
Huilasin seuraavan päivän kun en saanut nukuttua yhtään ja oli levoton olo. Sain varattua itselle työpaikkalääkärin (eri kaupunki kuin kotipaikkakunta) torstaiaamulle, joka sitten lähetti minut päivystykseen. Hän ei voinut ottaa riskiä, jos minulla olikin ollut aivoverenkiertohäiriö. Kyllähän nuo oireet sopivat moneenkin asiaan mutta näin. Vähän siinä päivystyksen täti ihmetteli myös kun ei minulla NYT juuri mitään oireita ole, mutta sisälle vaan. Siellä sitten aloitettiin tutkia ja otettiin magneettikuvat. Monen tunnin päästä lääkäri ilmoitti että jäät tänne päivystysosastolle yöksi tarkkailuun. Ja kun minä luulin että ei muutakun kotiin. Hekään eivät ottaneet riskiä, vaikka kuvissa ei mitään löytynyt.
Elämäni ensimmäinen sairaalayö oletetun sairauden myötä alkoi näin 48- vuotiaana. Olenko siitä ylpeä. No en, mutta kokemus ensimmäinen tämäkin. Ja kuinka vanhalta (vaikka olo kuin olisin voinut lähteä 10 km lenkille) tuntuikaan, kun minut kärrättiin osastolle pyörätuolissa, mutta ihana hoitaja sanoi että nauti nyt kyydistä, kun kerrankin saa vain olla ja istua.
Ei siinä mitään, koko sairaalareissun oli ihanat hoitajat, sairaanhoitajat, fyssari, ruuasta huolehtivat ja lääkärit (varsinkin neurologi, joka minut sitten seuraavana päivänä kotiutti huomauttaen, että eipä osaa parempia ohjeita kotiin mukaan antaa, kun olen jo alunperin itsestäni huolehtiva, kunnosta ja ruokavaliosta huolehtiva ihminen) Kiitos heille.
Sairaalamaailmassa inhottavinta ehkä on se, että kun joutuu jakamaan huoneen jonkun kanssa. Ihan alkuun tosin oli kauhun hetkiä, kun sanottiin että tuodaan kohta alusastia. MIKÄ? Ei..en ole niin sairas!! Sain puhuttua että olen terve, voin itse käydä vessassa, ei heikota, kiitos. Lääkäri antoi luvan.
Tässä tapauksessa onneksi vasta kolmelta yöllä tuli toinen mummu viereeni, joka tulikin rytinällä. No heräähän sitä kun ensin rollaattori paukahtaa vessan oveen, kävelykeppi pamahtaa lattialle ja hän ähkii itsensä sänkyyn vessakäynnin jälkeen. Seuraavaksi alkoi hoitajan pyytely, saako tyynyä, saako vettä... Juu ja ei siinä mitään. Sitten alkoi sängyn säätely. Voi jee. Kapulassa oli KAHDEKSAN nappia, kahdeksan eri toimintoa. Ja niitähän kaikkia piti sitten kokeilla. Muutaman minuutin surinan ja sängyn säätelyn jälkeen sopiva asento löytyi, uni sai tulla. Kello oli puoli 4. Aaah, joko saisi nukkua. No ei mitään, alkoi kuulua tekareiden kolinaa ja kuorsausta! Siinä vaiheessa minäkin jo kehtasin pieraista, kääntää kylkeä ja alkaa nukkumaan.
Lopputuloksena, parin päivän päivystysosastolla olleena sain tietää että olen terve, arvot kohillaan ja uudet kuvat kuukauden päästä, varmuuden vuoksi. Ei voi muutakuin olla kiitollinen että minusta välitettiin, oltiin kiinnostuneita minun parantumisesta ja tulevasta voinnista.
(Toisin kuin kotiini tulleella ambulanssihlökunnan yhdellä hlöllä, jota vain kiinnosti olenko juonut alkoholia)
Kuukauden ajokielto on pientä tässä loppujen lopuksi. Koska minua hoidetaan aivoverenkiertohäiriöpotilaana.
(Jälkikäteen olikin hyvä muistaa että minullahan oli näköhäiriöitä muutaman kuukauden, silloin tällöin, lääkärissäkin siitä kävin kyselemässä. Ei osattu sanoa mistä johtuu. Kun välillä migreeniäkin oli. Aika useinhan sanotaan että jos oireet pahenee, niin lääkäriin uudelleen. Jep. Ja näin Itse itseäni arvioiden jälkiviisaana, ajattelisin että 14-15 vuotiaana aloittamani e-pilleri- "kuuri" kun sai loppua tässä 48-vuotiaana, loppuivat sitten kyllä oireetkin, että........)
Lopuksi kaikille; Muistakaa aina varoiksi pitää joku pussukka valmiudessa jossa sairaalaan tarvikkeita. Suolaa, suklaata, puhtaat ja ehjät sukat, alushousut, hammasharja, harja yms. muuta kivaa. Ja siivotkaahan ylimääräiset pullot pois pöydiltä. Se kun tuntuu olevan se isoin asia. Ei ihminen.
Itsellä oli kookoslikööripullo ja siitähän se ajatus sitten lähti. Tuli mieleen jostain syystä Joulu, Bounty-suklaapatukka, Pina colada-drinkki ja muut drinkit, mutta nyt ei rommia ollut, joten tein sekamelskan...
Pohja
Täyte
Aineet
Aineet
Huomasin että minulla itsellähän ei ole ollut omaa kuksaa ollenkaan. Tuokaan nyt mikään iso "kuppi" ole, mutta on nyt sitten oma kuitenkin. Isäntä haki samalla siis uudet kuksat molemmille ja minä polttopiirsin sitten niihin nimet, jotta ei mene sekaisin. Itselle polttopiirsin vielä perhosen, jotta tulee sellainen naisellinen säväys ja onpa kuksan molemmin puolin katseltavaa.
Meillä juhlittiin eilen jo isänpäivää. Oli mummuset ja pappaset kaikki paikalla. Pojallekin perheineen vietiin oven taa oikein annokset juhlan kunniaksi, kun hän oli tullut kolmen viikon työreissulta kotiin ulkomailta ja se karanteenihan nyt täytyy pitää, vaikka ensimmäinen koronatesti olikin puhdas. Otettiin siinä vielä Skype-yhteys, jotta nähtiin heidät "livenä" ja vaihdettiin porukalla kuulumiset.
Sisko oli oli tehnyt hyvää kasvissosekeittoa ja minä tein valkosipulikermaperunat, lanttulaatikon, kauriinkareet, hirvipaistin, salaatin sekä leipätikut.
Jälkkäriksi tein sitruuna-mango juustokakun ja lakkakakun. Kaikki olivat gluteenittomia ja laktoosittomia, paitsi leipätikut...
Halloween tuli ja meni.
Tein suolaisen ja makean aivokakun. Töihin vein viime perjantaina valkosuklaa-juustokakun ja nuorisolle tein kylmäsavuleikkelekakun. Saivat eilen herkutella sitä sitten patongin kera.
Lisäksi tein hauskoja tupakan natsoja dippaamalla suolatikun palasia valkosuklaaseen ja sen pään sitten vielä murskattuihin turkinpippuri-karkkeihin.
Naapuri tuli valitsemaan minun kanssa parhaimman asun, joka oli sitten alla oleva Beetlejuice. Vaikka me kyllä naapurin kanssa olimme tänä vuonna parhaimmat!!!
